omega 3

Hei!

Pienen tauon jälkeen taas täällä. Toivottavasti ehditte ottaa kaiken irti loppukesästä. Nyt syksyn saapuessa voisin aloittaa kirjoittamisen aiheella, joka on viime aikoina ollut mielessäni. Saatuani vihdoin FitLinen uutta vegaanista omega-3-öljyä, päätin kerrata hieman näiden rasvahappojen hyötyjä. Varsinkin niiden yhteys mielenterveyteen ja jaksamiseen kiinnosti minua.

Suurin osa omega-3-tuotteista tehdään rasvaisista kaloista uutetusta öljystä. Omega-3-rasvahapoilla on todettuja vaikutuksia niin ihon hyvinvointiin, sydämen toimintaan ja hormonituotantoon. Ne ovat myös tärkeässä osassa aivoissa signaalien lähetyksen mahdollistajana. Tästä syntyy yhteys omega-3n ja mielenterveyden välille. Omega-3a on määrätty Suomessakin niin masennuksen kuin muistihäiriöiden hoitoon.

Ohessa lyhyttä listaa omega-3n vaikutuksista aivoihin ja mielenterveyteen.

Mitä on omega-3?

Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttämättömiä rasvoja, joilla on eri vaikutuksia terveydellemme. EPA, DHA ovat tätä ryhmää. Nämä rasvahapot ovat mm. solujen rakennusaineita ja tulehdusten hillitsijöitä. Niiden tiedetään vaikuttavan myös aivoissa.

Ihmiset saavat vähemmän omega-3a kuin suositellaan, varsinkin siis EPAa ja DHAalta. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että näitä saa parhaiten kalasta ja harvat syövät sitä säännöllisesti. Elimistömme osaa tuottaa jonkin verran kolmatta rasvahappoa, DHAn ja EPAn kautta.

Omega-3 aivoissa

EPA ja DHA ovat elintärkeitä aivojen normaalille ja toiminnalle ja kehityksellä läpi elämän. Niin eläimillä kuin ihmisillä on huomattu yhteyttä aivojen koon ja raskausajan omega-3-saannin välillä. Lapset, jotka syövät säännöllisesti omega-3a, pärjäävät paremmin koulussa ja jaksavat paremmin. Aikuisilla on tutkittu paljon rasvahappojen hyötyjä masennuksen ja muistisairauksien hoidossa. Matalat DHA-pitoisuudet veressä on myös yhdistetty tavallista pienempiin aivoihin, aivojen rappeutumiseen viittaavaan ilmiöön. DHAn saannin varmistamisella voi siis ehkäistä tätäkin. Mutta mihin tämä kaikki perustuu?

Syy rasvahappojen näennäiseen tehokkuuteen lienee aivojen rasvaisuus. Tästä olenkin puhunut aikaisemmin, mutta aivot ovat suurimmaksi osaksi rasvaa ja rasvahapot ovat taas rasvojen rakennusosia. Kun syö hyvälaatuisia rasvoja ja näiden osasia, aivojen rakenne pysyy normaalina. Omega-3-rasvahappoja löytyy mm. aivosolujen solukudoksissa, jossa ne ylläpitävät näiden solujen välistä sähköistä kommunikaatiota, eli siis signaalien lähetystä.

Rasvahapot muistin tukijana

Viime aikoina on tutkittu paljon omega-3 -rasvahappojen tehokkuutta Alzheimerin hoitamisessa. Tämä kaikista yleisin dementian muoto vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään. Valitettavasti tutkimus ei ole edennyt niin pitkälle, että mitään lopullisia johtopäätöksiä voi tehdä. Selkeää näyttöä on kuitenkin rasvahappojen tehosta vähemmän vakavien muistihäiriöiden hoitamisessa. Kalanmaksaöljyn on huomattu auttavan ns. tavanomaisen iän myötä tapahtuvan muistin ja ymmärryskyvyn huonontumisen ehkäisyssä. Lähes 500 henkilön testissä, DHAta lisänä ottaneet vanhukset pärjäsivät plaseboryhmää paremmin muistitesteissä 24 viikon jälkeen.

Vaikkakaan rasvahapot eivät siis paranna vakavia sairauksia, niistä on varmasti hyötyä aivojen normaalin tasapainon ja toiminnan ylläpitämisessä.

Omega-3 ja masennus

Masennus on nykyään jo miltei kansantauti ja yhä yleisempi ainakin länsimaissa. Olen jo aikaisemmin puhunut tästäkin ravitsemuksen näkökulmasta; masennusta voi hoitaa syömällä oikein.

Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että rasvahapot vähentävät depressiivisiä oireita yksinään ja varsinkin yhdistettynä varsinaiseen lääkitykseen. Tämä liittyy siihen, että nämä rasvahapot ovat tärkeitä serotoniinin tuotannolle ja toiminnalle aivoissa. Vaikka aivoissa on pitkälti DHAta, suurin vaikutus huomattiin valmisteilla, jossa oli paljon EPAa. Olen kuullut, että Suomessakin määrätään jo kalanmaksaöljyä lievän masennuksen hoitoon. Vaikka asiaa tietenkin tutkitaan lisää, selvää näyttöä omega-3-rasvahappojen toimivuudesta masennustilojen on jo siis jonkin verran.

Kannattaako siis omega-3n syönti?

Todisteet viittaavat siihen, että jos kyse ei ole mistään vakavammasta sairaudesta tai kroonisesta tilasta, niin omega-3-rasvahappojen syönti auttaa muistin ja mielialan kanssa. Selvintä näyttöä on lievän depression hoitamisessa, koskien eniten EPAa sisältäviä valmisteita.

Rasvahappojen syöntisuositukset vaihtelevat maittain, mutta Euroopassa katto turvalliselle päivittäiselle saannille on 5000 milligrammaa. ”Normaali” saanti taas on n. 2000 milligramman luokkaa. Ja nämä luvut siis koskevat nimenomaan rasvahappojen määrää, ei itse öljyn määrää. Tämä on tärkeä huomio, sillä pitoisuudet vaihtelevat tuotteittain.

Lopuksi

Jos et syö säännöllisesti kalaa tai muita omega-3a sisältäviä tuotteita, kannattaa harkita ravintolisän syömistä. Rasvahapoilla on monia tehtäviä elimistössämme ja niin kauan kun pysyy turvallisen saannin sisällä, ei haittojakaan pitäisi olla. Kannattaa kuitenkin aina miettiä tarkkaan ennen kuin alkaa käyttämään paljon mitään ravintolisiä, varsinkin jos kärsii jostain sairaudesta tai erikoistilasta.

–          Sanni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *