Vastustuskyvyn vahvistaminen ravinnolla ja teoilla

vastustuskyky

Moikka! Hellekeli ei valitettavasti kauaa kestänyt. Kylmät viimat ovat iskeneet oikein kovaa ainakin täälläpäin ja saanut monet kaivamaan paksut takkinsa taas esiin. Yllättävä muutos on aiheuttanut myös paljon mielipahaa ja huonoa vointia niille, jotka eivät siihen ehtineet varautua. Monet kaverit ovat valittaneetkin nuhaisuudesta… ai näitä Suomen kesiä!

Tuosta tuli mieleen vastustuskyky ja sen vaalimisen tärkeys myös syksyn ja talven ulkopuolella. Kun kehon immuniteetti on kunnossa, eivät pöpöt pääse yllättämään. Mutta miten tämä onnistuu? Ohessa muutamia asioita, joilla vastustuskyvyn parantaminen varmasti onnistuu.

D-vitamiini

D-vitamiinin yksi rooli on toimia immuniteetin säätelijämä: se hillitsee tulehdusten leviämistä ja edistää vastustuskyvyn kannalta tärkeiden aineiden muodostumista ihmisen elimistössä. Saantisuositusten täyttö on näin Suomessa yllättävän vaikeaa, ellei satu syömään paljon kalaa päivittäin. D-vitamiinin imeytymistä tukevat rasvahapot kannattaa myös muistaa ravinnossa.

D-vitamiinia saa mm. kaloista, kananmunista ja vitaminoiduista maitotuotteista. Näin Suomessa ei D-ravintolisän käyttökään ole hullumpi idea. Itselläni on käytössä FitLine-tuotteiden Restorate.

B-vitamiinit

Folaatin, kobalamiinin, pyridoksiinin ja riboflaviinin kaltaiset B-ryhmän vitamiinit ovat tärkeitä vastustuskyvyn vahventamisessa. Folaatti (B9) vaikutaa mm. ruoansulatusjärjestelmässä ja limakalvoilla, ja sen heikko saanti vaikuttaa mm. ravinteiden imeytymiseen ja tätä kautta vastustuskykyyn. Kobalamiini (B12) osallistuu moniin kemiallisiin reaktioihin, DNA:n ja RNA:n muodostukseen sekä elimistön yleisöön toimintaan. Pyridoksiini (B6) on tärkeä useiden proteiinien ja siis myös vasta-aineiden muodostuksessa. Riboflaviini (B2) on erittäin tärkeä aineenvaihdunnan yleiselle toiminnalle.

B-vitamiineja saa mm. maitotuotteista, pavuista ja pähkinöistä, iduista ja siemenistä sekä tummanvihreistä kasviksista. Saantia voi tietenkin varmistaa myös ravintolisillä, jos ruoan monipuolisuus jää vähemmälle. Itse juon päivittäin Activizea, joka sisältää kaikkia B-ryhmän vitamiineja.

Suoliston terveys

Suoliston merkitystä yleiselle hyvinvoinnille ei kannata vähätellä. Vastustuskyky pohjautuu pitkälti suoliston bakteerikantojen terveyteen. Näitä vaalimalla suojelee myös itseään pöpöiltä ja ympäristömyrkyiltä.

Suoliston kokemaa rasitusta tulee vähentää sen jatkuvan toiminnan tukemiseksi. Tämä tarkoittaa puhtaan, vähän prosessoidun ruoan ja ravintokuitujen saantia. Lisäksi hyvää bakteerikantaa täytyy ylläpitää hapatetuilla kasviksilla, probioottisin ainein sekä pehmeillä rasvoilla.

Lue täältä lisää suoliston yhteydestä hyvinvointiin.

Miltei tipattomuus

Ei niin yllättäen, alkoholi tekee hallaa myös vastustuskyvylle. Alkoholilla ei ole mitään ravintoaineellista hyötyä ja sen nauttiminen rasittaa elimistöä monella tasolla. Lisäksi sitä hieman humalassa ei välttämättä tajua laittaa takkia päälle viileään ulkoilmaan astuttaessa. Joidenkin tutkimusten mukaan viinilasillinen silloin tällöin voi edistää terveyttä antioksidanttien kautta, mutta toisaalta samat antioksidantit saa puhtaassa muodossa ilman miinuksia, vaikka desillisestä kotimaisia marjoja.

Liikkuminen

Liikunta tekee hyvää, ei pelkästään rasvan polton tai lihaskunnon kannalta, vaan ihan yleisesti. Säännöllinen, ei liian rasittava kuntoilu vähentää tutkitusti tulehdusriskejä. Tämä liittynee stressitilojen vähentymiseen. Voimakas fyysinen tai psyykkinen stressi nimittäin heikentää vastustuskykyä vähentämällä valkosolujen ja vasta-aineiden määrää. Kohtuullinen liikunta tuottaa mielihyvää ja vähentää stressihormonin määrää.

Liikunta ei ole kuitenkaan lääke sairastuneelle, eli jos on jo ehtinyt vilustua, ei kannata kuntoilla ennen kuin takana on vähintään pari tervettä päivää.

Ulkoilu

Nykyajan suomalaiset viettävät niin paljon aikaa steriileissä sisätiloissa, että altistuminen luonnossa esiintyville bakteereille ja aineille on vähentynyt huomattavasti. Tämä on vieroittanut elimistöämme ja näin heikentänyt vastustuskykyä. Ulkoilu myös piristää mieltä, vaikka olisikin hieman sateinen keli. Tietenkin kipeänä kannattaa vain levätä mahdollisimman paljon.

Hyvät yöunet

Uni palauttaa rasitukselta, auttaen elimistöä ikään kuin lataamaan akkunsa. Unenpuute taas muuttaa hormonitasapainoa ja vaikuttaa samalla tavalla kuin stressi. Sopiva unen määrä riippuu ihmisestä, mutta katkeileva, levoton uni ei koskaan ole hyvästä. Eli unenlaatu on erittäin tärkeää. Hyvä, terveellinen ruoka, sopiva määrä liikuntaa, nautintoaineiden välttäminen ja viileä sisäilma auttavat nukkumaan paremmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *